ISO 639-1 Code: se
ISO 639-2 Code: sme
ISO 639-3 Code: sme

Sámi soga lávlla

1. Guhkkin davvin Dávggáid vuolde
sabmá suolggaid Sámeeatnan,
duottar leabbá duoddar duohkin
jávri seabbá jávrri lahka,
čohkat čilggiin, čorut čearuin
allánaddet almmi vuostái,
šávvet jogat, šuvvet vuovddit,
cáhket ceakko stállenjárggat
máraideaddji mearaide.

2. Dálvit dáppe buolašbiekkat,
muohtaborggat meariheamit,
Sámi sohka sieluin mielain
eahccá datte eatnamiiddis:
Mátkkálažžii manuheabit,
giđđudeaddji guovssahasat,
ruoškkas, ruovggas rođuin gullo,
juhca jávrriin, jalgadasain,
geresskálla máđii’ miel.

3. Ja go geassebeaivváš gollut
mehciid, mearaid, mearragáttiid,
golli siste guollebivdit
suilot mearain, suilot jávrriin
gollin čuvget čáhcelottit,
silban šovvot sámedeanut,
šelgot čuoimmit, šleđgot áirrut,
luitet albmát lávllodemiin
geavgŋáid, guoikkaid, goatniliid.

4. Sámeeatnan sohkagoddi,
dat lea gierdan doddjokeahttá
goddi čuđiid, garrogávppiid,
viehkis vearrevearrováldiid.
Dearvva dutnje, sitkes sohka!
Dearvva dutnje, ráfi ruohtas!
Eai leat doarut dorrojuvvon,
eai leat vieljain varat vardán
Sámi siivosoga sis.

5. Máttarádját mis leat dovle
vuoitán vearredahkkiid badjel;
vuostálastot, vieljat, miige
sitkatvuođain soardiideamet!
Beaivvi bártniid nana nálli!
Eai du vuoitte vašálažžat,
juos fal gáhttet gollegielat,
muittát máttarmáttuid sáni:
Sámeeatnan sámiide!


ISO 639-2 Code: smn
ISO 639-3 Code: smn

Säämi suuvâ lavluu

1.
Tääbbin tavveen Távgái vyelni
mist lii stuorrâ Säämieennâm.
Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin,
jävri šiärráá jäävri alda.
oheh  ielgijn, oroh  uumâin
alanedeh alme vuástá.
Šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,
cäähih ciägu stälinjaargah
meendu muávroo meerâ siis.

2.
Tälviv tääbbin puolâšpiegah,
muotâpuurgah merettemeh.
Säämi suuhâ siäluin mieláin
iäccá kuittâg enâmijdis..
Má háliist láá mánutteveh,
ki ordeijee kuovsâkkâsah,
ruoškâs, ruovgâš roo oin kulloo,
juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin,
kerrisskaalâ maa ij mield.

3.
Já ko kesipiäiváš kooloot
meeccijn, meerâin, merâriddoin,
kole siste kuálásteijeeh
suiloh meerâin, suiloh jaavrijn.
Kollen  yevih  äcilodeh,
silbân kolgeh Säämi juuvah,
šiälguh  yeimih, šliä guh ááiruh,
lyeštih almaah lávlustâlân
kiäv áid, kuoškâid, kuánilijd.

4.
Säämieennâm suhâkodde
tot lii killám toijuuhánnáá
koddee  uu ijd, karokaavpijd,
viehis veriviäru väldeid.
Tiervâ tunjin, si hes suuhâ!
Tiervâ tunjin, ráávhu ruotâs!
Tust láá suá ih so âhánnáá,
viiljâin vorrâ vardehánnáá.
Sijvo suuhâ sämmilâš!

5.
Madâräijiheh láá tovle
vuáittâm verrušeijee vievâid.
Vuástálistup viiljah mij-uv
si hesvuo áin suárdálâsâid
Peeivi parnij noonâ nääli,
iä tuu vyeiti vajaliihkin,
jis tun toolah kollekielâd,
muštáh maddârijdâd sääni:
Säämieennâm sämmiláid!

Isak Saba
Jurgâlâm Matti Morottaja


ISO 639-2 Code: sms
ISO 639-3 Code: sms





ISO 639-2 Code: smj
ISO 639-3 Code: smj

Sáme mátto lávla

Allen sjuhtjunisáj vuolen
dåppen ráfes Sámeednam
Duottarduogen duottar vuojnnu
Jávre sledju lahkalakkoj
Tjåhkå allen, båre tjäron
allánaddi alme vuossti
Jågå skåvvi, vuome sjåvvi
Tsáhki tsäkko stállenjárga
máradiddje merajda

Dálven dáppe ruosstebiekka,
muohta bårgåt mieredagi
Sámevierrek sielujn mielajn
ähttsá gåjt val ednamijdes
Vájaldiddje mánnodihpen
libjudiddje guovsagisá
ruosjkasj, ruovgas rådojn gullu
juhtsa jávrijn, jalggadisájn
gieris skuolkat manádijn

Ja gå giessebäjvásj gålli
miehtsijt, merajt, merragáttijt
gålle sinna guollebivdde
suvdos merajn, suvdos jávrijn
gållen tjuovggi tjáhtjelåtte
silbban guojtti sámeäno
sledju stákko, sledju ájro
loujtti ålmmå lávludalle
bårssjo guojkajt åkkijda

Sámeednam, máttoguodde,
dat lea gierddam doaddjudagi
gådde tjudijt, rievvudagájt
sluogas vierrevärroválldijt
Rámmpo dunji, sávres máddo
Rámmpo dunji, ráfes ruohtsas
Älla doaro doaroduvvam,
älla vieljaj vará varddám
sáme sijvos mátto sin

Máttarájdá sij li dålen
vuojttám vierredahkkij badjel
Vuosstálasstup, vielja, mij aj
sávrrudagájn vuolediddjáj
Biejvemánáj gierddis máddo
duv e vuojte vasjulattja
jus val várri gållegielat
Mujttit máttarmáttoj bágojt
Sámeednam sámijda

Julevsábme / Sigga Tuolja-Sandström
Julevsámegiella
Lule sami



Saemie eatnemen vuelie

Noerthenaestiej gijken nueliem
soejmi Saemielaante jæjhta:
Vaerieh vaeriej duekieh vååjnoeh,
jaevrieh jaevriej dubpielisnie.
Elmien vøøste vaartoeh, aesieh
lokngesieh jih vitnededtieh.
Johkh jih skåakh jis bursieh, sjuvvieh,
kraevies praare baektienjuanah
saelhtietjaetsiem dåastoehtieh.

Garre daelvien biegke, baajkoe,
værtoe, væhtjedh, vesties hovme.
Saemien såelien gåetiedjaveh
darhke saemien vaajmoen lihke.
Fealadæjjan baalkah tjuevkieh,
aske, goeksegh, naestieh gijkieh.
Stråmhpoej sisnie golvoe råavka,
johke sjåvva, baaroeh bursieh,
gierehtsh daelvie-baalkine.

Gosse giesiebiejjie guaka,
vaerieh, vaartoeh, saelhtiegaedtieh.
Gøølijh gullieklienjedahken
soejmi saelhtieh, sovvenh suvkieh.
Tjaebpies tjaetsieledtieh klienjieh,
johkh goh silpejeanoeh vååjnoeh.
Staahkoeh vååjnoeh, aajroeh gijkieh.
Almetjh laavloen vuelkieh sovken,
garseraejkiem, sovvenh, johkh.

Saemielaanten såeliej maadtoe
jijnjem ååjseme dan guhkiem.
Tjuvrieh, vesties gærroedæjjah,
faelskies skaehtie-kriebpesjæjjah.
Aavodh, – nænnoes saemien såelie!
Aavodh, – raeffien roehtsen dålle!
Idtjin saemieh gåessie dåaroeh
ij leah gåssie saemiej luvnie
viellen virre varrteme.

Maadtoen vieksiesvoeten gaavhtan
vesties vuekie tjoeri tjijtedh.
Mijjeh dovne vuastalibie, dejtie
gieh edtjieh mijjem dibledh.
Biejjien baerniej vieksies maadtoe!
Ih galkh gåessie ååjsehtalledh
gosse gielem buektehth geehtedh,
aahkaj aajjaj baakoeh mujhtedh:
Saemien dajveh saemide!


ISO 639-2 Code: sma
ISO 639-3 Code: sma

Saemiej Laavlome

Nuelesne dan elmien jissien
vååjnesh saemiej eatneme lea.
Vaeriej duekesne guevtelh vaajjah,
våaroen tjielke jaevrieh vååjnoeh.
Dalvesh, vaerieh, vaartoeh, vuemieh
alnadahkh elmeden vööste.
Johkh vijtjeldieh vuejtieh sjuvvieh.
Vaartoeh, gaejsieh, njiemehtje-spaenjieh
tjåadtjoeh vøøste mearoem.

Daelvege goss' vähtjadahke
tjuatsa, elmie, gåaltoeminie.
Läjhkan saemien-boelve eahtsa
jijtse barkoeh, årroeh-sijjieh.
Fealadäjjam aske tjuavka,
goeksegh buelieh, naestieh gijkieh.
Bovtsen kraaje sermiej sisnie,
jaevrieh vaegkieh govloeh sjuevvieh,
gierehtsh råantjoeh daelvege.

Giesege goss' biejjie guaka
vaerieh vuejtieh jaevrieh klienjieh.
Mearoeh jaavretjh, baaroeh guedtieh,
klienjesne dah gøølijh vååjnoeh.
Tjaetsien-ledtieh dah aaj klienjieh,
johkh goh silph dah vååjnoeh gelkieh.
Aajroeh klijkieh aajroeh klienjieh,
almetjh aavoen almetjh juejkieh
stoerre jeanoem våålese.

Saemien eatneme jih saemieh
eah leah annje jaavoelamme.
Fåjjoeh tjuvrieh åesiestäjjah
faelskies skaejhvieh skaehtie-fåvhtah.
Vyörtegs veaksehks saemien boelve!
Vyörtegs raffies saemien boelve!
Ij naan dåara saemiej gaskem,
ij naan virre galkasovveme.
Raeffie saemien boelvesne.

Dovletje lea mijjen maadtoe
miedtiejidie baajhtestamme.
Mijjieh aaj, viellh vuastalibie
vueliedäjjah tjimkes-laakan!
Biejjien baerniej veaksehks maadtoe!
Eah edtjh datnem fäjjoeh nåhkehtidh,
jis geehth jijtjedh gullie-gielem,
måjhtah maadtoen bihkedassem:
Saemien eatneme saemide!



Saamen suvun laulu

1.    
Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.

2.
Tuimat tääl' on talven viimat,
tuulet, tuiskut määrättömät,
Saamen suku sieluin, mielin
silti rakastavi maitaan;
kulkijalle kuudan hohtaa,
roihuavat pohjanpalot,
poro pärskyy koivikossa,
melu täyttää järvet, jängät
pulkankolke talvitiet.

3.
Taas kun kesäpäivän kehrä
kultaa metsät, meret, rannat,
kalamiehet meren, järven
kultakimalteessa keinuu,
kultasotkat soutaa, soiluu
hopeoina Lapin virrat,
välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,
miehet laskee lauleskellen
kosket, könkäät, suvannot.

4.
Sortumatta Saamen heimo
kestänyt on vainolaisten
tapporetket, kirokaupat,
viekkaat väärän veron viejät.
Terve, sitkeä sa heimo,
Terve, rakas rauhan juuri,
veljesriidan raastamaton,
veljesveren vuotamaton
Saamen heimo hiljainen!

5.
Saivat esi- isät ammoin
voiton väärintekijöistä.
Veljet, mekin torjukaamme
sitkeästi sortajamme!
Suku vankka Päivän poikain,
ei sua voita vainolainen,
kultakieltäs jos vain vaalit,
taattojen jos neuvot muistat:
Saamien on Saamen maa!

Sanat: Isak Saba
Sävel: Arne Sørlie
Suomennos: Otto Manninen



Samefolkets sang

Langt nord under store bjørnen
sakte stiger samelandet.
Vidde seg bak vidde strekker,
sjø ved sjø hvor øyet rekker.
Lier, åser, snaue rabber
hever seg mot himmelbrynet.
Elver bruser, skoger suser,
stålgrå, steile fiell-nes skyter
mot det ville hav seg ut.

Vintertid med storm og kulde,
snøflokk uten mål og måte.
Sameslekten dog fra hjertet
hanger ved sitt hjem og yrke.
For en vandrer månen skinner,
nordlys flimrer, stjerner tindrer.
Reingrynt høres mellom krattet,
sus og brus fra sjø og slette,
pulkestøy langs vintervei.

Og når sommersolen gyller
fjell og skoger, hav og strender,
fiskere i gull-glens gynger,
gynger stillt på hav og innsjø.
Gyllent glinser svømmefugler
og som selv de store elver.
Staker glimter, årer glitrer,
folket under sang det farer
gjennom stiller, stryk og foss.

Samelandets ætt og stamme
utholdt har og tålt så mange
herjingstokter, bannskapshandler,
frekke, falske skattefuter.
Hill deg, seige samestamme!
Hill deg, fredens rot og flamme!
Aldrig er der kamper kjempet,
aldri broder-blod har runnet
i den stille sameslekt.

Våre fedre før harr seiret
over dem som urett øvet.
La oss også motstå, brødre,
dem som oss vil underkue!
Solens sønner seige avkom!
Aldri skal du overvinnes,
om det gylne språk du vokter,
husker dine fedres tale.
Samelandet for samene!



Sameättens sång

Nordvart nedom Karlavagnen
ser du Samelandet skymta:
Fjäll bak fjäll i fjärran blåna,
sjöar sträcka sig vid sjöar,
bergens branter, fjällens toppar
höja sig mot själva himlen;
bäckar brusa, skogar susa,
tvärbrant stupa stålgrå uddar
strävande mot stormigt hav.

Frosten härjar här om vintern,
yrsnön vräks av vilda vindar;
ändock älskar sameätten
denna jord av allt sitt hjärta:
Månens ljus en färdman fägnar,
flygga norrskensflammor fladdra –
klövknäpp, rengrymt hörs bland snåren,
utpå insjön. över slätten
slamrar släden vägen fram.

Och när sommarns sol förgyller
skogen, havet, havets stränder,
guldomglänsta fiskefartyg
vaggas utav vattnets vågor,
gullhamn får var vattenfågel,
strömmarna som silver glittra,
åror blänka, stakar blixtra,
under sång ses männnen styra
utför eda, fors och fall.

Lapplands släkte, sameätten –
obräckt har sen mäktat utstå
mördartjuder, slemma köpmän,
sluga skattekrävarskaror.
Hell, var hälsat, sega släkte!
Hell dig fridens rot och fäste!
Krigisk fejd har aldrig flammat,
aldrig spilldes brödrablodet
ibland Lapplands lugna ätt.

Våra fäder övervunno
vrånga våldsmän fordomtima;
bröder låt oss likaledes
strida segt emot förtrycket!
Solens söners starka släkte!
Dig kan ingen ovän kuva,
blott ditt väna språk du vårdar,
minnes forntidsfädrens maning:
Sameland åt samerna!



The Song of the Sami Family

Far up North 'neath Ursa Major
Gently rises Saamiland.
Mountain upon mountain.
Lake upon lake.
Peaks, ridges and plateaus
Rising up to the skies.
Gurgling rivers, sighing forests.
Iron capes pointing sharp
Out towards the stormy sea.

Winter time with storm and cold
Fierce blizzards.
Saami kin, with hearts and souls
Their lands do love.
Moonlight for the traveller,
Living Aurora flickering,
Grunt of reindeer heard in groves of birch,
Voices over lakes and open grounds,
Swish of sled on winter road.

Summer's sun casts golden hues
On forests, seas and shores.
Fishermen in gold, swaying
With the golden seas, golden lakes.
Silver Saami rivers gurgling
'round sparkling poles, shining oars.
Singing, men float down
Rapids, great and small,
And waters calm.

Saamiland's people
With unbending strength
Defeated killing enemies, bad trades,
Sly and evil thieves.
Hail thee, tough Saami kin!
Hail thee, root of freedom!
Never was there battle,
Never brother's blood was spilt
Amongst the peaceful Saami kin.

Our ancestors long ago
Trouble makers did defeat.
Let us, brothers, also resist
Staunchly our oppressors.
Oh, tough kin of the sun’s sons,
Never shall you he subdued
If you heed your golden Saami tongue,
Remember the ancestors' word.
Saamiland for Saami!



Sources:
http://www.uta.fi/~km56049/samegiel/eng/songe.html
http://www.e-skuvla.no/albmotbeaivi/?dokument=2003-11-23.20:46:26.txt
http://www.saamicouncil.net/?deptid=1269
http://www.saamicouncil.net/?deptid=2199
http://www.saamicouncil.net/files/2003112416099.doc
http://www.sametinget.se/sametinget/view.cfm?oid=1426&sat=no
http://www.sametinget.se/sametinget/view.cfm?oid=1166&sat=no
http://www.hemnes.sapmi.net/sub/saemiej_laavlome.html
http://www.bjoerkebo.de/samen_na.html
http://www.wordiq.com/definition/Sami_language

Sheet music with Northern Sami lyrics:
http://www.johnpersen.no/upload/S%E1mi%20soga%20l%E1vlla%20(SATB).pdf
http://www.johnpersen.no/upload/S%E1mi%20soga%20l%E1vlla%20(SSAA).pdf
http://www.johnpersen.no/upload/S%E1mi%20soga%20l%E1vlla%20(TTBB).pdf

Arranger John Persen dropped the last verse because the line "Sámeeatnan sámiide!" (Saamiland for Saami!) is unacceptable to his socialist mind.

Source:
http://www.johnpersen.no/side.asp?nSide=280

Note:
The links on the originating page will probably not work. I have replaced "á" by "%E1", which should work on every system.

First publication of the lyrics:



Source:
http://home.online.no/~sveilund/skolehist/minde-s.htm